Digitaalisista apuvälineistä tukea suomen kielen oppimiseen ja kielitaidon arviointiin

Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia. Kuinka suomi toisena kielenä -oppijat huomioidaan tämän keskellä ja millaisia digitaalisia menetelmiä voidaan hyödyntää oppimisen tukena?

326
Photo by Chivalry Creative on Unsplash
Lukuaika: 2 min.

Kirjoittaja: Rosa Salmela

Kielenopetuksen lähestymistavat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Erilaisia arkielämässä selviytymistä tukevia työskentelytapoja, kuten vuorovaikutustilanteita ja arkikielen käytön tärkeyttä, painotetaan yhä enemmän. Kotoutumiskoulutuksessa korostetaan käytännön kielitaidon tärkeyttä ja oppimispolut pyritään rakentamaan siten, että ne edistävät nopeaa työllistymistä ja kotoutumista. Tällöin puhutaan toiminnallisesta kaksikielisyydestä. Laajaa teoreettista tietämystä kielen piirteistä ei tarvita, vaan tärkeintä on, että kielellä kyetään kommunikoimaan sujuvasti muuttuvissa arjen tilanteissa (1).

Kuinka toiminnallista kaksikielisyyttä voidaan tukea digitalisoituvassa maailmassa? Turun yliopiston ja Åbo Akademin S2digi-tutkimushankkeessa kehitetään digitaalisia apuvälineitä suomi toisena kielenä -oppimisen ja kielitaidon arvioinninavuksi. Projektin tavoitteena on luoda uusia oppimissovelluksia ja arviointimenetelmiä, joiden avulla suomen oppijoiden matkaa kohti toiminnallista kaksikielisyyttä voidaan tukea.

Osaan!-mobiilisovellus

Osaan!-sovellus on projektissa kehitteillä oleva mobiiliapplikaatio, jonka tavoitteena on opettaa alkeisvaiheen kielioppia suomea toisena kielenä -oppijoille. Applikaation toimintaidea nojaa toiminnallisen kaksikielisyyden ajatukseen: tarkoituksena ei ole opiskella teoreettisia nimityksiä  esimerkiksi taivutussijoille, vaan harjoitukset koostuvat aitoja vuorovaikutustilanteita mukailevista kysymys-vastaus-pareista. Tällöin sovellus esimerkiksi esittelee kuvan kissasta, ja kysyy ”missä kissa on?”.      

Kielenoppijan tulee antaa vastaus kuvan perusteella, esimerkiksi ”sohvalla”. Jokaisen vastauksen jälkeen sovellus antaa palautetta vastauksen oikeellisuudesta, ja oppija voi edetä omassa tahdissaan kohti yhä haasteellisimpia taivutusmuotoja. Näiden taivutusmuotojen nimiä ei tarvitse hallita teoreettisella tasolla, mutta niitä tulee osata käyttää oikeissa kielenkäyttötilanteissa, mikä tukee toiminnallisen kaksikielisyyden periaatetta. 

Sovelluksen toimintaperiaate on samankaltainen kuin monissa kaupallisissa kielenopetussovelluksissa, mutta harjoitusten etenemisjärjestys on tarkoin harkittu suomen kielen kieliopin ominaisuuksiin sopivaksi. Esimerkiksi kielenoppijan kannalta haastavammat, vartalonvaihdoksen sisältävät taivutusmuodot (kuten pöytä: pöydällä, penkki: penkillä) esitetään vasta sen jälkeen, kun opiskelija hallitsee vastaavat muodot ilman vartalonvaihdosta (kuten sohva: sohvalla).      

Tällaisia taivutusmuotojen kompleksisuuteen liittyviä aste-eroja ei useinkaan ole huomioitu ylikansallisissa sovelluksissa, vaikka ne voivat joskus nousta kynnyskysymyksiksi alkeisvaiheen kielioppisääntöjen ymmärtämisessä (2). Tätä voidaan pitää Osaan!-sovelluksen tärkeimpänä etuna muihin sovelluksiin nähden.

Lexize: sanastotietoa mittaava testi

Jotta kielitaidon kehitystä voidaan arvioida ja seurata, on tärkeää kehittää myös luotettavia menetelmiä sen mittaamiseen. Yksi menetelmä on mitata sanaston laajuutta, jonka tiedetään olevan tiiviisti yhteydessä kokonaiskielitaitoon (3). Tämän vuoksi olemme kehittäneet tutkimusprojektissamme Lexize-nimisen verkkopohjaisen sanastotestin, joka mittaa suomen kielen sanastotiedon hallintaa nopeasti ja luotettavasti (4). Testin avulla voimme kerätä tietoa, mitkä tekijät ennustavat sanaston laajuutta eri väestöryhmissä. Tämän tiedon avulla kielenoppimista voidaan tukea yhä kohdennetummin menetelmin, mikä puolestaan tukee toiminnallisen kaksikielisyyden kehittymistä.

Projektin tavoitteena on, että näiden digitaalisten apuvälineiden avulla saamme lisää tietoa suomen kielen oppimisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, ja että tämän kautta voimme auttaa suomen oppijoita matkalla kohti toiminnallista kaksikielisyyttä.

Molemmat sovellukset ovat saatavilla verkossa. Lexize-sanastotestin voi käydä tekemässä osoitteessa https://psyk.abo.fi/LexizeWeb/#/. Myös Osaan!-applikaatio on ladattavissa beta-versiona Android- ja iOS-alustoille.

***

Rosa Salmela on psykologian tohtorikoulutettava Åbo Akademista. Hän työskentelee S2digi-projektissa, jonka tavoitteena on selvittää digitaalisten työkalujen hyödyllisyyttä suomen kielen oppimisen tukena. Projektissa tehdään myös perustutkimusta suomen kielen leksikaalisesta ja morfologisesta prosessoinnista silmänliiketutkimuksen avulla.

Kirjallisuus:

1. Aalto, E., Mustonen, S., & Tukia, K. (2009). Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä, 113(3). https://journal.fi/virittaja/article/view/4204 

2. Martin, M. 1995. The map and the rope: Finnish nominal inflection as a learning target. Studia Philologica Jyväskylaensia 38. University of Jyväskylä, Jyväskylä.

3. Nation, P. (1993). Vocabulary size, growth, and use. In R. Schreuder & B. Weltens (Eds.), The bilingual Lexicon (115–134). Amsterdam: John Benjamins.

4. Salmela, R., Lehtonen, M., Garusi, S. & Bertram, R. (2021). Lexize: A test to quickly assess vocabulary knowledge in Finnish. Scandinavian Journal of Psychology.