Kapeassa vaalijulkisuudessa kuultiin viime vuosien kertausta

369
Kuva: Joakim Honkasalo, Unsplash

Kirjoittaja: Matti Välimäki

Muuttoliikkeitä voi lähestyä lukemattomista eri tarkastelukulmista. Poliittisessa keskustelussa muutama keskeinen näkökulma – ja näkökulman esittäjä – voi syödä tilan muilta. Vaalikamppailun jälkeisen tomupilven hälvettyä voimme huomata, että maahanmuuttokeskustelun teemat olivat entuudestaan tuttuja ja paljon jäi käsittelemättä. Maahanmuutto voi kuitenkin olla tulevan vaalikauden merkittävimpiä kysymyksiä.

Maahanmuuttoa povattiin eduskuntavaalien keskeiseksi aiheeksi. Se oli kuitenkin puolueiden asialistoilla vain yksi monista – lukuun ottamatta perussuomalaisia, jolle se oli tärkein aihe. Mikäli aiempien vaalien äänestäjäkuntaa koskevien tutkimusten havainnot pitävät myös näissä vaaleissa kutinsa, maahanmuuttokysymykset ovat huomattavasti alle puolelle äänestäjäkunnasta ehdokasvalintaan merkittävästi vaikuttanut teema. Vaikka useat puolueet käsittelivät maahanmuuttokysymyksiä esimerkiksi ohjelmissaan laajasti, teeman käsittely vaalitenteissä typistyi pitkälle kahteen ydinteemaan, joiden osalta katsottiin sekä lähimenneisyyteen että -tulevaisuuteen.

Turvapaikanhakijat ja saatavuusharkinta johtoteemoina

Keskustelut vaalipaneeleissa sekä puolueiden ohjelmalliset linjaukset noudattelivat jotakuinkin viimeisen vuosikymmenen teemoja ja painotuksia. Turvapaikanhakijat ja ulkomaalaiset työntekijät olivat kaksi eniten puhuttanutta maahanmuuttajien ryhmää.

Vuosina 2015–2016 lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä ja hallituksen ratkaisut tuona aikana saivat osakseen valtaosan maahanmuuttoa käsitelleestä keskustelusta. Keskeisin tarkastelukulma vaikutti olevan, kuinka vältetään tulevaisuudessa yhtä suuren turvapaikanhakijamäärän saapuminen Suomeen. Turvapaikanhakijoihin liitettiin vahvasti hallitsemattomuuden ja uhkan mahdollisuus. Ratkaisuiksi useat puheenjohtajat tarjosivat muun muassa kansallisen ja EU:n laajuisen kontrollin, valvonnan ja palautusten lisäämisen näkökohtia. Useat puolueet puhuivat vaaliohjelmissaan myös muun muassa pakolaisuuden juurisyihin vaikuttamisesta ja ulkomaalaisten oikeuksista, mutta nämä teemat jäivät vähemmälle ainakin puheenjohtajien paneelikeskusteluissa.

Puhe ulkomaalaisista työntekijöistä keskittyi vuoden 2015 eduskuntavaalien tapaan etenkin siihen, pitäisikö EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttavia työntekijöitä koskeva saatavuusharkinta säilyttää vai poistaa. Alueellisten TE-toimistojen tekemä arviointi koskee vuosittain useita tuhansia ulkomaalaisia. Harkinnan säilyttämistä ovat kannattaneet kansallisen työvoiman asemasta ja työmarkkinoiden standardeista huolissaan olevat perussuomalaiset, SDP, siniset ja vasemmistoliitto. Harkinnan poistamista ovat tukeneet muun muassa työvoiman vapaan liikkuvuuden ja työvoiman tarjonnan lisäämisen näkökohtia painottaneet keskusta, kokoomus, RKP ja vihreät. Saatavuusharkinta olisi todennäköisesti yritetty poistaa lainsäädännöstä jo Juha Sipilän hallituksen aikana ilman perussuomalaisten ja myöhemmin sinisten vastustusta.

Luvassa lyhyen ja pitkän aikavälin politiikan suunnittelua

Seuraavat viikot osoittavat nousevatko maahanmuuttoteemat esille hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa. Todennäköistä on, että maahanmuuttokeskustelun pitkäaikaista kestoteemaa, turvapaikkapolitiikkaa, käsitellään hallitusneuvotteluissa. Lisäksi esiin noussee jo useamman vuosikymmenen ajan puhuttanut ulkomaisen työvoiman tarve. Tämä on ymmärrettävää, sillä Suomen väestö ikääntyy ja uudet ikäluokat ovat kaiken aikaa pienempiä. Lisäksi sekä alueelliset että kansalliset työvoimaviranomaiset raportoivat sektori- ja aluekohtaisesta työvoimapulasta.

Pitkän aikavälin maahanmuutto- tai kotouttamispolitiikan suunnittelu ei ollut valtakunnallisissa vaalikeskusteluissa paljoa esillä. On kuitenkin odotettavaa, että tulevalla vaalikaudella näistä aiheista käydään keskustelua eduskunnassa. Riippunee hallituksen kokoonpanosta, miten paljon esimerkiksi Sipilän hallituksen turvapaikkapolitiikan perintöä jatketaan. Keskustelua nähdään varmasti myös Työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistetystä Valtion kotouttamisohjelman suunnittelusta.

Heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana tullaan jäsenmaiden välillä jatkamaan keskustelua – tai pikemminkin kiistelyä – unionin yhteisestä siirtolaisuus- ja turvapaikkapolitiikasta. Unionin jäsenmaat ovat osittain jakautuneet erimielisiin blokkeihin, ja monet jäsenmaat yrittävät pitää kynsin hampain kiinni kansallisista ratkaisuista. Valtaosa suomalaisista puolueista on kannattanut EU:n yhteisen muuttoliikepolitiikan ja turvapaikkajärjestelmän kehittämistä. Muutosten läpivieminen unionin muuttoliikepolitiikassa voi kuitenkin toukokuun europarlamenttivaalien jälkeisessä todellisuudessa olla entistä haastavampaa.