Kun tutkimus karkaa työhuoneesta lähiöbaariin

427

Kirjoittaja: Sirkku Varjonen

Tutkijoista ja taiteilijoista koostuva Puhekupla-työryhmä käsittelee kulttuurien kohtaamiseen liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä osallistavan teatterin avulla, dialogiin ja avoimuuteen pyrkien. Tutkijalle se merkitsee hermostuttavaa mutta palkitsevaa hyppyä epävarmuuden ja suurten tunteiden maailmaan.

 

– Eiks se oo niin, että te maahanmuuton tutkijat pyörittelette näitä aiheita lähinnä keskenänne siellä yliopistolla? Näin kysyi kaverini Pertti loppuvuodesta 2016. Olisin halunnut vastata kieltävästi, mutta en voinut. Olen syventynyt maahanmuuttoa koskevaan retoriikkaan lähinnä työhuoneeni suojissa. Siellä voin tarkastella pientä siivua sekavasta maailmasta, omassa rauhassani.

– Mitä jos järjestäisitte maahanmuuttoa käsittelevän tilaisuuden Kontulan ostarin baariin? jatkoi Kontulassa asuva ja aktiivisesti vaikuttava Pertti.

En keksinyt mitään syytä kieltäytymiseen, vaikka oikeastaan minulle tuli epämukava olo. Mitä baarissa tapahtuisi? Menisikö homma rasistiseksi huuteluksi? Ajatus maahanmuuttoaiheesta jauhamisesta humalaisen, maahanmuuttoon ehkä hyvinkin kielteisesti suhtautuvan yleisön kanssa tuntui turhalta ja vähän pelottavalta.

Baariin minä kuitenkin päädyin, Pertin, muutaman tutkijan ja kolmen esiintyvän taiteilijan muodostamana Puhekupla-työryhmänä.

Kulttuurien kohtaamista käsitellään ihmisten omien kokemusten kautta

Puhekupla-projekti on tiedettä ja taidetta yhdistävä sosiaalinen kokeilu. Tila, jossa tutkijat, taiteentekijät ja erilaiset yleisöt kohtaavat, ja jossa erilaiset tiedot, kokemukset ja näkökulmat törmäävät (ks. Ryynänen ym., 2017).

Järjestämissämme tilaisuuksissa ihmetellään yhdessä elämää monikulttuurisessa Suomessa. Tavoitteena on purkaa yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja helpottaa moninaisuuden kanssa elämistä, olipa kyse sitten eri maista tulevista ihmisistä tai erilaisista mielipiteistä.

Puhekupla menee ihmisten luo. Me käsittelemme kulttuurien ja ihmisten kohtaamista tutkimuksen ja yleisön omien kokemusten kautta, osallistavan teatterin avulla. Viime vuonna kiersimme helsinkiläisiä lähiöbaareja, tänä vuonna hakeudumme vanhusten luo, ensi vuonna maaseudulle.

Tilaisuuksien ohjelma koostuu yleisövisan muotoon rakennetuista näytelmällisistä kohtauksista sekä pienoisnäytelmästä, jonka muokkaamiseen ja esittämiseen yleisö pääsee osallistumaan. Ohjelmanumeroiden avulla pureudutaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten välisiin kohtaamisiin, stereotypioihin ja ennakkoluuloihin yhdessä keskustellen.

Ensimmäiset Puhekupla-tapahtumat järjestettiin Kontulassa alkuvuodesta 2017. (Ajankohta korjattu 26.6.)

Kunnioittavaa vuoropuhelua ja tilaa erilaisille mielipiteille

Minulle tutkijana Puhekupla on ollut ravisteleva kokemus. Maahanmuuttoteemojen työstäminen yhdessä taiteentekijöiden ja vaikkapa baarista löytyvän yleisön kanssa on hämmentävämpää, pelottavampaa, haastavampaa ja hauskempaa kuin konferenssiesityksen pitäminen.

Suurin ero perinteisiin tutkijan foorumeihin on tilanteen ennakoimattomuudessa. Sitä rasistista huuteluakin siis tuli. Miten reagoida kun maahanmuuttajia halventavia näkemyksiä, lauotaan avoimesti ja äänekkäästi omalla äänellä ja naamalla?

Rangaistavan vihapuheen kohdalla me sanomme jyrkän vastalauseen. Muutoin me tutkijat ja muut järjestäjät pyrimme kuulemaan, kunnioittamaan ja ymmärtämään tilaisuuksien osallistujien kokemuksia ja mielipiteitä, mitä ne sitten ovatkaan. Emme torppaa eriäviä mielipiteitä, emmekä sivuuta kokemuksia. Sen sijaan kysymme: Miksi ajattelet noin? Miltä se tuntuu?

Jälkikäteen olemme osanneet nimetä tämän lähestymistavan dialogisuudeksi, josta mm. tutkija Kai Alhanen on kirjoittanut.

Omaa rooliani on selkeyttänyt oivallus siitä, että Puhekupla-tilaisuuksissa en ole kouluttajan tai auktoriteetin roolissa. Tavoittelemme tasavertaisia kohtaamisia. Minun ei tarvitse edes yrittää muuttaa kenenkään asenteita, eikä meidän tarvitse pyrkiä yksimielisyyteen.

Dialogisuuden idean mukaisesti pyrimme yhdessä lisäämään ymmärrystä keskustelun kohteena olevasta asiasta: moninaisuuden kanssa elämisestä ja samalla itsestämme ja toinen toisistamme. Siksi me järjestäjätkään emme peittele omia näkemyksiämme vaan olemme tilaisuuksissa läsnä paitsi tutkijoina ja taiteentekijöinä, myös omina persooninamme, omine kokemuksinemme, arvoinemme ja tunteinemme.

Tunteet kuuluvat Puhekupla-prosessiin

Ennakoimattomuuden ohella tunteiden voimakas läsnäolo on tekijä, joka erottaa tämäntyyppisen työskentelyn perinteisestä tutkijan työstä. Olen korottanut ääntäni, mykistynyt, kiroillut ja liikuttunut. Myös yleisö on itkenyt ja nauranut.

Tapahtumien alkaessa ilmapiiri on yleensä latautunut ja kireä. Dialogisuuden filosofiaa toteuttamalla ja osallistavan teatterin käytön myötä tunnelma kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti, myös kärkkäimpien huutelijoiden osalta. Se on ällistyttänyt minua joka kerta.

Nämä kokemukset ovat herättäneet uteliaisuutemme tutkijoina ja siksi me myös tutkimme Puhekupla-prosessia kolmesta eri näkökulmasta. Tutkimme mm. diskursiivisen psykologian ja autoetnografian keinoin tilaisuuksien vuorovaikutusta, yleisön osallistumiskokemuksia sekä sitä, mitä tämän kaltainen yhteiskunnallinen vuorovaikutus merkitsee meille tutkijoina ja taiteentekijöinä.

Kontulan baarissa järjestetyn tilaisuuden päättyessä istuin oluen ääressä miehen kanssa, joka tilaisuuden alussa oli esittänyt poikkeuksellisen kielteisiä ja äänekkäitä kannanottoja maahanmuuttajista. Nyt hänellä oli muuta asiaa. Puhuimme ammateistamme. Hän työskenteli kuljetus- ja huoltoalalla. Oma ennakkoluuloni oli, että hän ehkä suhtautuisi tieteentekemiseen ja etenkin maahanmuuttoa käsittelevään tutkimukseen väheksyen. Olin väärässä. Pitkään aikaan kukaan ei ole ollut yhtä kiinnostunut tutkijan työstäni kuin hän.

Puhekupla-työryhmä keväällä 2017. Ylärivissä vasemmalta Pertti Ylikojola, Niina Hosiasluoma, Sirkku Varjonen ja Emma Nortio. Alarivissä vasemmalta Sanna Ryynänen, Jenni Urpilainen ja Pinja Hahtola.

Koneen säätiö tukee Puhekupla-hanketta.

Lähteet:

Alhanen, K. (9.11.2017). Dialogilla parempia päätöksiä. Oikeusministeriö. Noudettu osoitteesta https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/0tW6d2FGlU8O/blog/kai-alhanen-dialogilla-parempia-paatoksia

Ryynänen, S., Varjonen, S. A., Nortio, E. K., Hahtola, P., Urpilainen, J., Ylikojola, P. & Hosiasluoma, N. (2017) julkaisussa : Maahanmuuttotutkimus meni baariin: Yhteiskunnallinen ja osallistava teatteri maahanmuuttokysymysten jäsentäjänä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 18.