Maahanmuutto ja tutkimuksen voima: ETMU:n 20-vuotisjuhla ja tulevaisuuden haasteet

266
Lukuaika: 2 min.

Kirjoittaja: Elina Pirjatanniemi

ETMU juhlistaa tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Oman kokemukseni mukaan parikymppiset ovat sangen innostavaa seuraa. Elämänkokemusta on jo jonkin verran, mutta tulevaisuus on vielä avoin ja kaikki on mahdollista. 

Parikymppinen ETMU on samoin vakiinnuttanut asemansa tieteellisenä seurana ja uskon vahvasti, että sillä on paljon annettavaa jatkossakin. Miksi oletan näin?

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat niin tärkeitä, että on oikeastaan melkein naurettavaa todeta, että ne ovat tärkeitä. Kuten tiedämme, maahanmuuton syyt ja seuraukset ovat moninaisia. Ne herättävät tunteita, toisinaan pelkoakin, ja kiihdyttävät poliittisia reaktioita. Suomen osalta tilanne on paradoksaalinen: yhtäältä tiedämme, että yhteiskuntamme kaipaa kipeästi muun muassa työperäistä maahanmuuttoa. Haluamme tänne kansainvälisiä osaajia, start up- yrittäjiä ja työntekijöitä eri alojen työvoimapulaa paikkaamaan. 

Toisaalta asia on poliittisesti kimurantti, koska hallituksemme kokoonpano on mikä on. Hallituskoalitiossa on täysin vastakkaisia käsityksiä maahanmuutosta, mikä on heijastunut luonnollisesti myös hallitusohjelmaan. Yhdeksi Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston vuoden 2024 ohjelmateemaksi oli valikoitunut työperäinen maahanmuutto. Kuvaavaa on, että asian valmistelu jumittui nimenomaan valtioneuvostossa. 

Yhteiskunnallisesti elintärkeitä kysymyksiä tulisi lähestyä pitkäjänteisesti ja tutkittuun tietoon nojautuen. Tältä osin Suomella on vielä pitkä matka edessään. Maahanmuuttoon liittyvät teemat ovat muuttuneet poliittisiksi pelinappuloiksi, joiden kohdalla pitkäjänteisyydestä ei ole tietoakaan. Tämä näkyy selvästi oikeudellisessa sääntelyssä, jota itse työssäni seurailen. Ulkomaalaisten oikeusasemaan vaikuttavia keskeisiä normeja muutellaan sitä mukaa kuin hallitukset vaihtuvat. Perheenyhdistämistä koskevat säännökset ovat tästä hyvä esimerkki. Yksi hallitus vetää yhteen suuntaan ja seuraava sitten toiseen. Tutkijat yrittävät tuottaa ymmärrystä muutosten vaikutuksista, mutta harvemmin isoa kuvaa saadaan tutkimuksilla nopeasti muutettua.

Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu osana tietenkin se, että hallitus vie ja muut vikisevät. Edustan itse kantaa, jonka mukaan ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia sivuavissa kysymyksissä, kuten esimerkiksi perheenyhdistämisessä, hallituskaudet ylittävä harkinta olisi kuitenkin hyvin tärkeää. Osaan perustella tämän oikeudellisesti, mutta se ei riitä vakuuttamaan päättäjiä. Tarvitsemme jatkuvasti monialaista ja monipuolista tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista sekä siitä, miten yhteiskunnallinen päätöksenteko lainmuutoksineen ilmiöön ja ihmisiin vaikuttaa. ETMU:lla on tässä erittäin keskeinen rooli, jonka merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa.

Muuttoliikkeiden ja etnisten suhteiden tutkijoilla riittää siis töitä tulevaisuudessakin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri ei juuri nyt helpota alan tutkijoiden työtaakkaa. Laadukas tutkimus itsessään on aina vaativaa, olipa ala mikä hyvänsä. Monet ETMU:n tutkijoista joutuvat myös painimaan tutkimuksen ulkopuolisten haasteiden parissa. Miten saada tutkimusperustainen viesti perille aikana, jolloin yhä useampi kyseenalaistaa tieteen integriteetin? Miten kohdata vihamieliset viestit ja maalituskampanjat? 

Minulla ei ole valmiita vastauksia. Varmaa kuitenkin on, että kukaan tutkija ei jaksa yksin tällaisia vaikeuksia kohdata. ETMU:n tärkeä merkitys ilmenee tässäkin. Seuran kautta oma viesti saa kaivattua kaikupohjaa. ETMU tarjoaa myös tukea ja kumppanuutta hankalissakin tilanteissa. 

Me tutkijat kasvatamme ymmärrystä yhdessä tehden, tutkimus ja projekti kerrallaan, kärsivällisesti ja asiantuntevasti. Näin on ETMU menestyksekkäästi tehnyt ja näin ETMU tekee jatkossakin. 

Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon onnistumisia ja läpimurtoja, onnen hetkiä, jolloin tutkimus on saanut aikaan positiivisen muutoksen. Aina sitä ei voi suoraan todentaa, mutta tieto oman panoksen merkityksellisyydestä antaa voimaa.  Toiveikkaina ja innokkaina lähtekäämme siis kohti seuraavaa vuosikymmentä!

Elina Pirjatanniemi on oikeustieteen tutkija ja professori sekä Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja. Hän on tutkimuksessaan paneutunut muun muassa turvapaikanhakijoiden oikeusasemaan ja ulkomaalaislakiin.