Kuva: Canva
Kirjoittaja: Sari Hammar
Vuosituhannen alkupuolella perustetun ETMU ry:n yhtenä tavoitteena oli koota Suomessa seuran aihepiirien parissa toimivat tutkijat yhteen ja tarjota foorumi yhteiselle keskustelulle. Samalla pidettiin erityisen tärkeänä luoda kanava, joka vahvistaa mahdollisuutta julkaista tutkimustietoa myös suomeksi ja ruotsiksi.
ETMU:n alkuvuosina rakennettiin yhteyksiä moneen suuntaan. Esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö nähtiin tärkeänä ja se kehittyikin nopeasti. Suomessa ETMU:n toimintaan osallistui tai sitä seurasi yhä kasvava joukko tutkijoita ja tutkimuksesta kiinnostuneita, joita maahanmuuttoon ja etnisiin suhteisiin liittyvät aiheet kiinnostivat. Suomeen tulijoiden määrä oli kasvanut ja asioita haluttiin tarkastella entistä useammista näkökulmista. Seurakin lisäsi yhteyksiään yhä laajemmin kansainväliseen yhteistyöhön.
Alusta asti seuran hallituksessa olleena otin ETMU:n puheenjohtajuuden vastaan Pasi Saukkoselta vuonna 2009. Tuolloin seuran toiminta oli hyvässä vauhdissa. Vakiintunutta toimintaa, kuten ETMU-päiviä, ETMU-julkaisua ja kasvavaa postituslistaa pyöritettiin, jos ei rutiinilla, niin kuitenkin jo tottuneesti. Seura tunnettiin aihealueesta kiinnostuneiden keskuudessa kansallisesti mutta myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Vuoden 2009 ETMU-päivien teemana oli Suomi ja uutta luova kulttuurinen monimuotoisuus. Tämä kuvaa mielestäni hyvin sitä, millainen tilanne oli tuolloin miltei 15 vuotta sitten. Aihealueen tutkimuksessa otettiin nyt entistä painokkaammin kantaa käytettävään käsitteistöön ja haettiin pintaa myös terveelle kriittisyydelle. Selkeämmin yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkivät kannanotot olivat kuitenkin vielä melko vähäisiä.
Sittemmin poliittisen keskustelun vapautuminen hyvinkin kärkästä puhetta sallivaksi ja monet yhteiskunnallista ilmapiiriä muokkaavat tekijät ovat vaikuttaneet ETMU:n aihealueen tutkimuksen painopisteisiin sekä tutkijoiden asemiin ja ulostuloihin. Samaan aikaan ETMU:n jäsenten kielellinen ja kulttuurinen kirjo on entisestään laajentunut. Tämän päivän etmulaiset ottavat omaan puheenjohtajuusaikaani verrattuna selkeämmin kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Keskustelua käydään yhä enemmän suomen ja ruotsin ohella englanniksi.
ETMU:n toiminta on siis muuttunut, mutta tutkimusseuran tuleekin seurata aikaansa. Näen, että ETMU:lle on kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen edelleen tarvetta. Se on osaltaan vaikuttanut kansalliseen – ja miksei syntyneiden verkostojen kautta kansainväliseenkin – keskusteluun ja tutkimuksen suuntautumiseen liittyen etnisiin suhteisiin ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen ja näihin linkittyneisiin kysymyksiin. Mutta mikä on ETMU:n rooli tulevaisuudessa? Sen näyttää aika.
Sari Hammar on koulutukseltaan filosofian tohtori ja ammatillinen opettaja. Väitöstutkimuksessaan (Joensuun yliopisto, 2009) hän tarkasteli julkisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten valmiutta kohdata taustaltaan erilaisiksi kokemiaan asiakkaita. Hammarilla on pitkä kokemus maahanmuutto-, yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuuskysymyksiin liittyvästä tutkimus-, opetus- ja kehittämistyöstä valtionhallinnossa, kunta- ja aluesektorilla, yliopistoissa ja muissa koulutusorganisaatioissa sekä järjestöissä. Hammar on ETMU ry:n perustajajäseniä ja hän toimi yli kymmenen vuotta aktiivisesti seuran hallituksessa, puheenjohtajana v. 2009-2010. Tällä hetkellä hän työskentelee palvelualuejohtajana Diakonissalaitoksella (kansainvälisyys ja maahantulijoiden palvelut).
