Kirjoittaja: Sari Tuuva-Hongisto
Vuonna 2015 lisääntynyt maahanmuutto ja erityisesti nuorten maahanmuuttajien määrän voimakas kasvu motivoivat kehittämään keinoja, joilla tukea maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja kuulumisen tunnetta yhteiskuntaan. Luovuuteen ja toiminnallisuuteen perustuvat taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmät sopivat erityisen hyvin tukemaan maahanmuuttajanuorten aktiivista yhteiskunnallista kansalaisuutta.
Mitä ovat taidelähtöiset menetelmät?
Taide- ja kulttuurilähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan erilaisia voimaannuttavia taidemenetelmiä, yhteisötaidetta, pelillisiä ja toiminnallisia menetelmiä sekä taiteen soveltavaa käyttöä. Niille on ominaista leikillisyys ja luovuus. Usein näiden menetelmien juuret ovat yhteisötaiteessa sekä sosiokulttuurisessa innostamisessa, jossa korostuvat informaalius, kokemuksellisuus ja dialogisuus yksilön kehittymisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Menetelmissä on kyse ”arjen murtamisesta”, jossa turvallisen opastamisen periaatteet, uuden oppimisen ilo, ja poikkeamat arkisesta rutiinista luovat tuen ja luottamuksen tunteen, jonka turvin voi mennä uusia asioita ja kokemuksia kohti. Mahdollisuuksien tila, johon viitataan myös in-between-tilana, edistää luovuutta, jossa uusien merkitysten rakentamiseen on aikaa ja jossa oppiminen voi tapahtua hetkellisesti vallasta vapaana. Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät välittävät kulttuurin ja yhteiskunnan arvoja sekä tarjoavat tilan uusien mahdollisuuksien ja merkitysten syntymiselle.
Taide- ja kulttuurilähtöisessä työskentelyssä ihmisen oma aktiivisuus, osallisuus ja dialoginen vuorovaikutus asettuvat toiminnan keskiöön. Esimerkiksi erilaiset pelilliset menetelmät voivat edesauttaa yhdessä tekemistä ja oppimista sekä osoittaa konkreettisia tapoja taitojen kehittämiseen. Draaman, tarinallisen tai muun luovan työskentelyn kautta opitaan itsestä ja itseilmaisusta sekä saadaan rohkeutta heittäytyä erilaisiin elämäntilanteisiin. Näitä menetelmiä on sovellettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutetussa TELL me about it – Stories building belonging and democratic integration– hankkeessa.
TELL-hanke maahanmuuttajanuorille
TELL-hankkeen tavoitteena on vahvistaa 16-29 –vuotiaiden maahanmuuttajanuorten yhteiskunnallista osallisuutta Itämeren alueella. Tarkoituksena on estää nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa yhteiskunnallisia siteitä, sosiaalista pääomaa ja yhteisöjen resilienssiä. Kohderyhmän tavoittamiseksi toiminta on suunniteltu osaksi maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutusta.
Hankkeessa maahanmuuttajanuorten yhteiskunnallista osallisuutta vahvistetaan järjestämällä taide-ja kulttuurilähtöisiä työpajoja, joissa hyödynnetään tarinallista prosessia ja ihmisoikeuksiin liittyvää peliä. Suomessa työpajat järjestetään Kotkassa, Ekamin (Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto) ja kotouttamiskoulutuksen kanssa tehtävänä yhteistyönä. Ruotsissa vastaavat työpajat järjestetään Uppsalassa, ruotsalaisen yhteistyökumppanin, Folkuniversitetin kanssa. Tarinallisten työpajojen kokemuksia on tarkoitus jakaa erilaisina taide- ja kulttuuriesityksinä.
Kuulumisen ja osallisuuden vahvistaminen
Osallistumisen ja kuulumisen vahvistaminen tarinallisen ja pelillisen otteen avulla on vaikuttanut erityisen innostavalta ja inspiroivalta TELL –hankkeessa. Sovelletut menetelmät ovat osa laajasti erilaisissa hankkeissa ja toiminnoissa sovellettuja tapoja hyödyntää taide- ja kulttuurilähtöisten aktiviteettien kirjoa ja hyvää tekevää vaikutusta.
Hankkeessa on esimerkiksi sovellettu ruotsalaisen Folkuniversitetin kehittämää ”Human rights and democracy”-ihmisoikeuspeliä, jota pelataan tätä tarkoitusta varten tehdyn pelilaudan avulla. Peliä käytetään ryhmässä tehtävän opintopiirin apuvälineenä. Ryhmän yhteistyö ja toiminta ovat oppimisen ja pelaamisen lähtökohtina. Pelaajat etsivät ratkaisuja arjessa esiin nouseviin ongelmiin ja eettisiin kysymyksiin. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi sitä, mistä voi hakea apua silloin, jos perheessä käytetään väkivaltaa tai mistä voi etsiä tietoa siitä, miten haetaan kaupungin vuokra-asuntoa.
Toinen esimerkki ovat tarinalliset työpajat, joissa hyödynnetään kehollista ja draamallista menetelmää tarinankerrontaprosessin tukena. Harjoitukset ovat usein toistoa ja kielitaitoa vahvistavia, kuten ”Minä olen puu”-harjoitus, jossa luodaan pysäytetty kuva kehollisen ilmaisun avulla. Menetelmät antavat selkeitä ja konkreettisia tapoja itseilmaisun ja osaamisen kehittämiseen – jotka ovat hyödyllisiä yhteiskuntaan integroitumisessa sekä myöhemmin työllistymistaitojen kartuttamisessa.
Molemmat menetelmät ehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta osallistujien taitoja ja toimintatapoja vahvistamalla. Kielitaidon ja ilmaisun vahvistaminen, oman ympäristön tunteminen sekä yhdessä etsiminen ovat tärkeä osa sitä, että tuntee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi ympäröivässä yhteiskunnassa.
TELL-hanketta rahoittaa Interreg Central Baltic ja koordinoi Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Lisätietoa löytyy hankkeen kotisivuilta.
