Kirjoittaja: Emma Nortio
Suomi24-foorumilla keskustellaan niin intiimeistä kokemuksista, harrastuksista kuin politiikastakin. Sivuston monikulttuurisuuskeskusteluista voi löytää avoimen rasismin lisäksi yrityksiä pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä yhdessä.
Heinäkuussa 2015 Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoitti Facebook-päivityksen, jossa hän kutsui suomalaisia taisteluun monikulttuurista painajaista vastaan. Syntyi kohu, jonka polttopisteessä olivat paitsi Immosen päivitys myös monikulttuurisuus käsitteenä ja ideologiana.
Kohu näkyi myös Suomi24-foorumin keskusteluissa, joissa monikulttuurisuus-sanan käyttö lisääntyi heinäkuussa 2015 selvästi. Analysoin tutkimuksessani foorumin keskusteluketjuja, jotka aloitettiin Immosen päivityksen aikoihin ja joissa monikulttuurisuus-sana mainitaan.
Monikulttuurisuus Suomi24-keskusteluissa
Suomi24-foorumi on tuttu valtaosalle suomalaisista. Monilla on vahva mielikuva siitä, minkälaista monikulttuurisuuskeskustelua Suomi24-sivustolla käydään. Se, että keskustelujen retoriikka on aggressiivista ja rasistista, ei ole yllättävää. Tämä on kuitenkin vain osatotuus.
Eräs keskusteluketju alkaa Alexander Stubbille suunnatulla avoimella kirjeellä, jossa silloista valtiovarainministeriä kehotetaan istumaan samaan pöytään perussuomalaisten kanssa ja kuuntelemaan heitä. Viesti on vastine Stubbille, joka oli twiitannut, että monikulttuurisuus on rikkaus. Tässä tapauksessa Suomi24 toimii tavallisen kansalaisen väylänä tavoitella poliittista eliittiä.
Keskusteluissa on myös paljon kommentteja, joissa peräänkuulutetaan monikulttuurisuus-sanan määrittelyä, jotta asiasta keskustelu tulisi helpommaksi. Keskustelijat tarjoilevat omia määritelmiään tai etsivät niitä esimerkiksi Kanadan monikulttuurisuusstrategiasta. Nähdäkseni näissä kommenteissa pilkahtelee toivo siitä, että foorumia voitaisiin käyttää dialogin luomiseen ja monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten monikulttuurisuuden, yhteiseen pyörittelyyn.
Verkkokeskustelut eroavat kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta
Tutkimani keskustelut muodostavat valikoituneen joukon Immosen päivityksen ympärille kiertyneitä puheenvuoroja foorumilla, johon on muodostunut omanlaisensa keskustelukulttuuri. Mitä tämän valikoituneen otoksen perusteella voi sanoa suomalaisesta monikulttuurisuuskeskustelusta?
Suomi24-foorumin monikulttuurisuuskeskustelut avaavat tutkijan tarkasteltavaksi kulttuurisesti jaettuja tapoja puhua maahanmuuttajista ja kulttuurien kohtaamisesta. Tarkoitukseni ei ole tehdä yleistettäviä päätelmiä keskustelijoiden asenteista tai mielipiteistä, vaan tutkia kulttuuriamme. Kannanotot ja niiden perustelut eivät synny tyhjästä ja ovat harvoin täysin uusia. Päinvastoin, keskusteluissa kiertää paljon tuttuja sanontoja, tarinoita ja argumentteja.
Keskustelut ovat myös niin sanottua luonnollista aineistoa, jonka kautta voidaan tarkastella sitä, miten aiheista keskustellaan ilman tutkijoiden etukäteen asettamaa kehystä ja agendaa, toisin kuin vaikkapa haastatteluissa.
Toisaalta, on hyvä muistaa, että verkkokeskustelu on omanlaisensa vuorovaikutusympäristö, joka eroaa kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta. Kasvokkaisissa keskusteluissa maahanmuutosta ja vähemmistöistä teemme usein töitä sen eteen, että emme vaikuttaisi ennakkoluuloisilta (Augoustinos & Every, 2007). Verkkokeskusteluissa tämä rasisminvastainen normi ei samalla tavalla säätele sitä, mitä voi sanoa ja mitä ei (esim. Goodman & Rowe, 2014).
Verkkokeskustelujen sävy kumpuaa ryhmänormeista
Markus Kaakinen toteaa tuoreessa väitöskirjassaan että niiden ryhmien normit, joihin verkkovuorovaikutuksessa sitoudumme, säätelevät myös käyttäytymistämme verkossa.
Suomi24 määritellään foorumin etusivulla paikaksi, jossa voi puhua vapaasti. Sivuston keskustelut ovat hyvin kirjava joukko erilaisia keskusteluympäristöjä. Yhdellä palstalla jaetaan intiimejä kokemuksia sairaudesta ja terveydestä, toisella räyhätään aggressiivisesti maahanmuuton ongelmista.
Suomi24-sivustosta tulee monelle mieleen vihapuhe ja kiusaamiskampanjat. Keskusteluja tutkinut Minna Ruckenstein tuo esiin , että foorumia voi tarkastella myös arjen rauhankoneena, jossa saadaan parhaimmillaan tukea muilta. Citizen Mindscapes -hankkeen Suomi24:ssa toteuttaman käyttäjäkyselyn tulosten mukaan verkkokeskustelu tarjoaa osalle sivuston kävijöistä sosiaalisen tuen ja empatian kokemuksia.
Suomi24:n kaltaiset keskustelusivustot voivat toimia yhteiskunnallisen osallistumisen kanavina ja tarjoavat osalle keskustelijoista tärkeän vuorovaikutuskanavan. Samalla ne kuitenkin toimivat myös tiloina, joissa avoimen rasistinen puhetapa on yksi tapa saada oma ääni kuuluviin. Kun harrastuksia tai ihmissuhteita koskevat keskustelut parhaimmillaan tuottavat yhteisöllisyyttä, maahanmuuttokeskustelut tuntuvat lähinnä provosoivan keskustelijat nokittelemaan keskenään. Suomi24-foorumin moderaattorit tekevät töitä palstojen siivoamiseksi. Olisi tärkeää vahvistaa vihapuheen vastaista normia ja avointa keskustelukulttuuria myös monikulttuurisuudesta kiinnostuneiden keskustelijoiden keskuudessa.
Suomi24 ei siis välttämättä ole paras paikka analyyttiseen ja monipolviseen monikulttuurisuuskeskusteluun eikä keskusteluista voi vetää yleistettäviä johtopäätöksiä kansalaismielipiteestä. Tutkijalle aineisto kuitenkin on sen laajuuden ansiosta ainutlaatuinen ikkuna suomalaiseen verkkokeskusteluun.
Lähteet:
