Yksinkertaista ja helppoa! Muuttoliikkeen esitykset ministeriöiden esitteissä

1156
Lukuaika: 3 min.

Kirjoittaja: Erna Bodström

Se, millaisena prosessina Suomeen muuttaminen esitetään, kertoo maahanmuuttajiin liitetyistä toiveista ja oletuksista. Vaikka Suomeen muuttaminen voi olla helppoa ja yksinkertaista joillekin, tutkimusten mukaan prosessi koetaan usein epävarmana ja katkonaisena.

Liikkuvuus ja muuttaminen ovat aina kuuluneet ihmiselämään. Nykymaailmassa niin ihmisten ja asioiden kuin rahan ja ideoidenkin liike on kuitenkin korostunut ja nopeutunut siinä määrin, että sen on jopa sanottu määrittelevän nykyelämää (Appadurai, 1996). Koronaepidemian aikana tämä on tullut entistäkin enemmän näkyväksi, kun ihmisten liike maasta toiseen ja mantereelta toiselle on hidastunut ja lähes pysähtynyt.

Kuka voi liikkua?

Liikkuvuus ei kuitenkaan ole yhdenvertaista. Toisten on helpompi liikkua kuin toisten. Tätä symboloi vaikkapa passi-indeksi (Passport Index 2020). Indeksi kertoo siitä, miten moneen paikkaan kunkin maan kansalaiset voivat matkustaa ilman viisumia tai hankkimalla viisumin rajalla. Mitä korkeampi indeksi tietyllä passilla on, sitä helpompaa sen haltijan liike ja matkustaminen siis on.

Esimerkiksi Suomen kansalaiset voivat matkustaa tällä tavalla 130 maahan. Indeksin toisessa päässä on Irak, jonka kansalaiset voivat vastaavasti matkustaa 30 maahan, enimmäkseen Afrikan maihin. Irakin listalla ei taasen ole yhtään Euroopan maata.

Viisumin saaminen ei myöskään ole itsestäänselvää. Sen todennäköisyys riippuu hakumaasta (Schengen Visa Info 2020). Esimerkiksi Venäjältä Suomeen haetuista viisumeista jätettiin vuonna 2019 myöntämättä vain alle puoli prosenttia. Vastaava luku oli Iranin kohdalla peräti 60 prosenttia.

Helpointa Suomeen liikkuminen on Pohjoismaiden ja EU-valtioiden kansalaisilla. He eivät tarvitse viisumia matkustaakseen tai edes asettuakseen asumaan, eikä rajalla välttämättä tarvitse esittää henkilöllisyystodistusta.

Miten liike näyttäytyy?

Väitöskirjassani analysoin suomalaisten ministeriöiden vuosina 2000-2018 maahanmuuttajille tuottamia tietopaketteja. Paketeilla on sellaisia nimiä kuin ”Tervetuloa Suomeen” tai ”Suomeen työhön”. Enimmäkseen paketeissa kerrotaan Suomesta, suomalaisista ihmisistä, hyvinvointivaltiosta ja luonnosta. Liike – siis itse muuttaminen – on paketeissa pienemmällä sijalla.

Liikkeen yksinkertaisuus näkyy paketin teksteissä. Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistu Perustietoa Suomesta -esite kertoo seuraavaa:

”Jos teet Suomessa työtä, tarvitset yleensä työntekijän oleskeluluvan. —

Jos sinulla on Suomessa perhe tai perheenjäsen, voit saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella. Perheenjäsen on esimerkiksi aviopuoliso, rekisteröity puoliso tai alle 18-vuotias lapsi. — Perheelläsi ja sinulla on oltava turvattu toimeentulo eli tarpeeksi rahaa elämiseen.” (s. 10)

Oleskelulupa on Suomeen muuttamisen edellytys suurimmalle osalle maailman ihmisistä. Esimerkissä sen saaminen esitetään varsin suoraviivaisena: ensimmäinen lause toteaa pelkästään: ”tarvitset oleskeluluvan”.

Työntekijän oleskeluluvan saamisen käytäntöjä tai vaatimuksia ei selitetä tai avata tämän enempää. Tästä huolimatta siihen liittyy käytännössä useita vaatimuksia lähtien työtunneista ja palkasta aina työn alaan.

Työperäisen oleskeluluvan saamiseen liittyy myös saatavuusharkinta. Tämä tarkoittaa, että yksinkertaisinta luvan saaminen on alalle, jolla on työvoimapulaa. Pula-alat kuitenkin vaihtelevat maakunnittain, ja vaikkapa Uudellamaalla sopivat alat ovat ihan toiset kuin Pohjois-Karjalassa. Korkeakoulutetulle työvoimalle on sitten vielä omat sääntönsä.

Perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan kohdalla paketin teksti antaa jo enemmän tietoa. Sana ”voit” viestii, että oleskeluluvan saaminen on mahdollista, mutta ei suinkaan varmaa. Esimerkki myös kertoo luvan saamisen ehdoista, muun muassa toimeentulovaatimuksesta ja siitä, ketkä Suomi katsoo perheenjäseniksi.

Silti esimerkin viesti on varsin yksinkertainen. Lauseet seuraavat toisiaan pääasiallisesti ilman epävarmuustekijöitä tai arvottavaa tai selittävää sisältöä. Samalla esimerkin antama tieto esitetään suoraviivaisena, kiistämättömänä ja arvovapaana.

Muuttoliike ei ole yhdenvertaista

Maahanmuuttoviraston (2020) tilastot kertovat, että vuonna 2019 ensimmäistä oleskelulupaa työn perusteella hakeneista 25 % ja perheen perusteella hakeneista 27 % sai kielteisen päätöksen. Noin neljäsosalle ei siis myönnetty oleskelulupaa Suomeen.

Euroopan ulkopuolelta muuttaneiden ihmisten haastattelut kertovatkin, että oleskelulupajärjestelmän kokeneille ihmisille järjestelmä ei näyttäydy yksinkertaisena, johdonmukaisena tai helppona. Päinvastoin sitä leimaavat epävarmuus, odottaminen ja katkonaisuus. (Könönen 2015.)

Oleskelulupaa hakevat taiteilevat sukupuoliroolien, ajan ja kulttuuristen odotusten välimaastossa. Esimerkiksi perheperustaisia oleskelulupapäätöksiä tekevillä viranomaisilla voi olla tietynlainen käsitys ”aidosta” perheestä. (Pellander 2015.)

Liikkuminen Suomeen voi olla yksinkertaista ja helppoa joillekin, mutta monille se ei sitä ole. Ministeriön tietopakettien esitykset liikkeestä ovat eurosentrisiä. Liike näyttäytyy yksinkertaisena ja helppona, eli toisin sanoen samanlaisena kuin eurooppalaisen passin omaavalle.

Samalla kyseessä voi olla pakettien kohdeyleisöön kohdistuva kuvitelma. Suomeen toivotetaan tervetulleeksi ennen kaikkea heidät, joille liikkuminen on helppoa ja yksinkertaista, mutta ei niinkään heitä, joille se on vaikeaa ja monimutkaista.

Kirjallisuus

Appadurai, Arjun. (1996). Modernity at large: Cultural dimensions of globalization. Minneapolis: University of Minnesota Press.

Könönen, Jukka. (2015). Tilapäinen elämä, joustava työ. Rajat maahanmuuton ja työvoiman mekanismina. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.

Maahanmuuttovirasto (2020). Tilastot. Haettu 3.12.2020, osoitteesta: https://tilastot.migri.fi/

Passport Index. (2020). Global Passport Power Rank 2020. Passports of the world ranked by their total mobility score. Haettu 3.12.2020, osoitteesta: https://www.passportindex.org/byRank.php

Pellander, Saara. (2015). “An acceptable marriage”: Marriage migration and moral gatekeeping in Finland. Journal of Family Issues, 36(11), 1472–1489.

Schengen Visa Info. (2020). 2019 Country-Specific Schengen Visa Statistics. Haettu 3.12.2020, osoitteesta: https://statistics.schengenvisainfo.com/