Kirjoittaja: Teemu Pauha
Yleisin yksittäinen kysymys, joka minulta islamin tutkijana kysytään, on: paljonko Suomessa on muslimeita? Kysymys kiinnostaa selvästi monia, mutta siihen on hankala antaa yhtä selkeää vastausta. Ainoa tarkka luku on rekisteröityjen islamilaisten yhdyskuntien jäsenmäärä, joka vuoden 2020 lopussa oli 19 347. On kuitenkin hyvin tiedossa, että vain murto-osa suomalaismuslimeista on jäseninä rekisteröidyissä yhdyskunnissa.
Alhainen järjestäytymisaste uskonnollisiin yhdyskuntiin on ylipäätään tyypillistä maahanmuuttajien uskonnollisuudelle. Vuonna 2017 vain 15% Suomen vieraskielisestä väestöstä – eli muista kuin suomen, ruotsin ja saamen äidinkielisistä puhujista – kuului johonkin rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämä ei toki merkitse, että loput 85% ovat uskonnottomia.
Kristityt ovat suurin ryhmä
Hiljattain julkaistussa artikkelissamme esitimme oman arviomme Suomen maahanmuuttajataustaisen väestön uskontojakaumasta. Arviomme perustuu tilastotietoon väestön syntyperästä ja taustamaista: Tilastokeskuksen väestötilastossa on tieto Suomen jokaisen asukkaan syntymämaasta ja hänen vanhempiensa syntymämaista. Vuoden 2020 lopussa Suomessa asui esimerkiksi 6315 filippiiniläistaustaista henkilöä – eli henkilöä, jonka vanhemmat olivat syntyneet Filippiineillä. Artikkelissamme tarkastelemme erikseen maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan, eli niin sanottuja ensimmäistä ja toista sukupolvea.
Tutkimuslaitokset kuten suuriin väestötutkimuksiin erikoistunut Pew Research Center ja Pennsylvanian osavaltionyliopiston hallinnoima Association of Religion Data Archives (ARDA) ovat tehneet arvioita maailman valtioiden uskontojakaumista. Pew:n laskelmien mukaan esimerkiksi Filippiinien väestöstä 92.6% on kristittyjä, 5.5% muslimeita, 1.5% alkuperäisuskontojen harjoittajia ja loput muita tai tuntemattomia.
Oletamme artikkelissamme, että Suomessa asuvien filippiiniläistaustaisten uskontojakauma vastaa Filippiinien uskontojakaumaa. Suomessa olisi siis noin 5858 filippiiniläistaustaista kristittyä, 347 filippiiniläistaustaista muslimia, 95 alkuperäisuskontojen harjoittajaa ja niin edelleen. Kun vastaava laskutoimitus toistetaan kaikille uskontoperinteille ja taustamaille, saadaan kokonaisarvio Suomen maahanmuuttajataustaisen väestön uskontojakaumasta.
Esitämme artikkelissamme,arvion maahanmuuttajataustaisen väestön uskontojakaumasta vuosina 1990–2019. Arvioimme, että Suomessa asui vuoden 2019 lopussa noin 190 000 maahanmuuttajataustaista kristittyä, 120 000 – 130 000 muslimia, 97 000 uskonnotonta, 22 000 buddhalaista, 11 000 hindua, 4000–5000 alkuperäisuskontojen harjoittajaa ja 600 juutalaista. Kristittyjen osuus kaikista maahanmuuttajista on laskenut tasaisesti 30 viime vuoden aikana, muiden uskontojen kannattajien osuudet taas pääsääntöisesti nousseet.
Epätarkkuuksista huolimatta arvioita tarvitaan
On tärkeää huomioida, ettei arviomme kuvaa sitä, kuinka moni maahanmuuttajista harjoittaa aktiivisesti uskontoa. Käytimme arviomme perustana Pew:n ja ARDAn uskontotilastoja, jotka on koostettu hyvin erilaisista tietolähteistä: väestölaskentatiedoista, kyselytutkimuksista, asiantuntija-arvioista, uskonnollisten yhteisöjen omista ilmoituksista ja niin edelleen. Tällaisen tiedon pohjalta on paha sanoa mitään sitoutuneisuudesta uskonnolliseen yhteisöön tai uskonnon harjoitukseen. Lukumääriemme voidaankin nähdä kuvaavan enintään perheeseen tai sukuun perustuvaa yleisluontoista yhteyttä uskontoperinteeseen.
Laskelmiimme sisältyy myös eräitä selkeitä virhelähteitä. On hyvin tiedossa, ettei maahanmuuttajien uskontojakauma aivan tarkalleen vastaa lähtömaan uskontojakaumaa. Syitä tähän on monia: yhtäältä tiedetään, että uskonnolliset vähemmistöt muuttavat yleensä maasta enemmistöä todennäköisemmin. Toisaalta maahanmuutto on usein ketjuttunutta niin, että jos johonkin uskonnolliseen ryhmään kuuluvia on muuttanut alueelle, samalle alueelle hakeutuu tulevaisuudessa usein lisää saman uskonnon edustajia.
Virhelähteistä huolimatta pidämme maahanmuuttajien uskontojakauman arvioimista perusteltuna. Jos tutkijat eivät esitä laskelmia, joku muu kyllä esittää. Erityisesti muslimien määrään ja ”Euroopan islamisaatioon” esiintyy paljon villejä spekulaatioita, joiden vastapainoksi on tärkeä saada akateemisia arvioita, jotka kaikkine epätarkkuuksineenkin ovat sentään läpinäkyvästi tuotettuja.
***
Teemu Pauha on islamilaisen teologian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja uskontotieteen dosentti Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet uskonnollisen identiteetin ja uskontoryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaan sekä islamiin Suomessa.
Lähteet
Pauha, T. & Konttori, J. (tulossa, 2022). Johdanto: Keitä ovat suomalaiset muslimit? Teoksessa T. Pauha & J. Konttori (Toim.), Suomalaiset muslimit. Gaudeamus.
Pauha, T. & Martikainen, T. (2022). Arvio maahanmuuttotaustaisen väestön uskonnollisesta jakaumasta Suomessa vuosina 1990–2019. Teologinen Aikakauskirja, 127(1), 3-23.
