Muuttoliike

Kirjoittaja: Tiina Sotkasiira Maahanmuuttoa Venäjältä Suomeen on tutkittu täällä jonkin verran. Venäjälle suuntautuvaa ja Venäjän sisäistä muuttoliikettä taas tunnetaan Suomessa huonommin. Suomen naapurimaana Venäjällä on...

Kirjoittaja: Kaisu Koskela Viime vuosien maahanmuuttokeskustelussa on keskitytty korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin. Tässä keskustelussa korkeakoulutettujen merkitystä arvioidaan useimmiten osana Suomen talouden tulevaisuutta, jolloin huomio ei kiinnity...

Kirjoittaja: Minna Viuhko Ihmisten mielikuvissa ihmiskauppaan liittyy pinttyneitä käsityksiä. Sen ajatellaan usein olevan totaalista pakkoa ja äärimmäistä hyväksikäyttöä, jonka uhreina ovat kohdemaahan pakotetut ja salakuljetetut...

Kirjoittaja: Ismo Söderling Väestöennusteet helpottavat Suomen väestöllisen tulevaisuuden tarkastelua. Ennusteiden avulla saamme käsityksen siitä, mikä on tiettyjen olettamuksien perusteella Suomen väestön määrä ja demografinen koostumus...

Kirjoittaja: Jukka Kokkonen Muuttoliikkeet eivät ole vain modernin ajan ilmiö. Vuosisatojen halki Suomeen on muutettu vaihtelevassa määrin, ja samaan aikaan suomalaisia on muuttanut maasta joka...

Kirjoittaja: Jukka Könönen Kirjoitin keväällä kolumnin metodologisesta nationalismista, tutkimuksen paikantuneisuudesta ja muuttoliikkeiden autonomiasta. Pasi Saukkonen vastaa kirjoitukseen peräänkuuluttaen ”viileästi, luotettavasti ja kokonaisvaltaisesti analysoivaa tutkimusta” ja...

Kirjoittaja: Pasi Saukkonen Jukka Könönen kirjoitti kuluvan vuoden kesäkuun Etmu-blogikirjoituksessaan, että muuttoliiketutkimuksessa pitäisi siirtyä metodologisesta nationalismista muuttoliikkeiden autonomiaan. On helppo yhtyä Könöseen siinä, että muuttoliikkeiden...

Kirjoittaja: Jukka Könönen Muuttoliikkeitä käsitteellistetään ja tutkitaan pääsääntöisesti kansallisvaltion näkökulmasta ja kansallisvaltion kehyksessä. Tutkimuksessa ihmisten moninaiset motiivit liikkua palautetaan usein hallinnon näkökulmasta tehtyihin luokitteluihin: työperäiseen...

Kirjoittaja: Arno Tanner 2010-luvun globaaleja muuttoliikkeitä määrittää epävarmuus. Muuttajien määrä pysyy kuitenkin ennallaan tai lisääntyy, koska niin vapaaehtoiset kuin pakottavatkin syyt muuttoliikkeiden taustalla vahvistuvat. Pakolaisuuden kasvua...

Kirjoittaja: Tuomas Martikainen Maahanmuuttajaväestön tilastoinnissa tulisi siirtyä ulkomaiseen syntyperään ”maahanmuuttajan” keskeisenä määritelmänä. Nykyinen kieli- ja kansalaisuuspohjainen tilastointi ei huomioi Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia ja kielimääritelmän...