Kirjoittaja: Saija Niemi
Ilmaston- ja ympäristönmuutosten aiheuttamat muuttoliikkeet ovat jo nyt todellisuutta monin paikoin ja niiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua muuttaa. Sekä muuttavat että paikalleen jäävät voivat olla erityisen haavoittuvia. Yksilöillä ja ryhmillä on erilaisia mahdollisuuksia kohdata muutosten vaikutukset ja muuttamisen haasteet. Kuten Tyynenmeren alueella, useat naiset ja tytöt ovat aktiivisia, ja heillä on paljon annettavaa ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin ja muuttoliikkeisiin liittyvään keskusteluun ja toimintaan.
Ilmaston- ja ympäristönmuutokset vaikuttavat monin tavoin negatiivisesti naisten ja tyttöjen arkeen. Heidän esittäminen yksinomaan muutosten passiivisina sivustakatsojina ei kuitenkaan ole perusteltua. Hyvänä esimerkkinä naisten ja tyttöjen aktiivisesta roolista on Tyynenmeren alue. Siellä tytöt ovat olleet aktiivisia muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvissä koululakoissa, naiset ovat tukeneet toisiaan Women4Climate-verkoston mentoriohjelmassa, ja he ovat osallistuneet vahvasti poliittiseen keskusteluun ruohonjuuritasolta johtotasolle.
Naisten rooli Tyynenmeren pienillä saarilla on ollut historiallisesti tärkeä esimerkiksi johtajuudessa, maaoikeuksissa ja päätöksenteossa. Alueellista vaihtelevuutta kuitenkin esiintyy riippuen muun muassa siitä ovatko yhteiskunnat matrilineaarisia, joissa sukulinja määräytyy äidin mukaan vai patrilineaarisia, joissa taas sukulinja määräytyy isän mukaan. Matrilineaarisessa yhteiskunnassa varsinkin maan menettäminen ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän uudelleensijoituksen vuoksi voi olla naisille traumaattinen kokemus, koska perinteinen maanomistuksen siirtyminen katkeaa. Toisaalta naiset ymmärtävät, ettei maa enää mahdollista heidän perheidensä jäämistä kotiseudulle, ja että muutto voi tarjota heidän lapsilleen paremman tulevaisuuden.
Muuttopäätökseen vaikuttavat monitahoiset syyt ja henkilökohtaiset tekijät, joten muutto voi olla enemmän tai vähemmän vapaaehtoista. Kaikki eivät kuitenkaan voi muuttaa. Joskus muuttoon ei ole resursseja, vaikka tarvetta ja halua muutolle olisi. On myös niitä, jotka kärsivät arjessaan ilmaston- ja ympäristönmuutosten vaikutuksista, mutta eivät halua lähteä kotiseuduiltaan. Muutto voi toimia yksilö- ja yhteisötasoilla sopeutumiskeinona, mutta se voi myös vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi kulttuuri- ja paikkaidentiteetteihin.
Määritteleekö sukupuoli roolin ilmaston- ja ympäristönmuutoksissa?
Puhuttaessa naisten ja miesten rooleista ilmaston- ja ympäristönmuutoksissa sekä niihin liittyvissä muuttoliikkeissä Tyynenmeren pienillä saarilla, sukupuolierojen esittäminen pelkästään hyödyllisenä esimerkiksi eriytyvien yhteisöroolien kautta on liian yksinkertainen näkemys. Vaikka erilaiset sukupuoliroolit voivat tukea toisiaan ja auttaa yhteisöjä sopeutumaan muutosten vaikutuksiin, sukupuoliroolit voivat kuitenkin myös vaikuttaa epätasa-arvoisesti. Tämä voi näkyä esimerkiksi katastrofeihin liittyvän ennakkovaroitusinformaation sekä elintärkeiden resurssien vastaanottamisessa, kuten myös päätöksenteossa.
Tyynenmeren alueen naisten ja tyttöjen ääni on tärkeä huomioida ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin liittyvässä keskustelussa. Varsinkin naisten, alkuperäiskansojen ja perinteisen tiedon positiivista merkitystä sopeutumisessa ei ole tarpeeksi arvostettu. Eri sukupolvien naisten tuominen yhteen tiedon jakamiseksi tulisi myös huomioida muutoksiin ja muuttoliikkeisiin liittyvässä keskustelussa.
Tarkasteltaessa esimerkiksi naisten ja tyttöjen roolia ilmaston- ja ympäristönmuutoksissa ja muutoksiin liittyvissä muuttoliikkeissä, voidaan todeta, että vaikka sukupuolen rooli tunnistetaan, sen merkitys ei ole yksinkertainen. Sukupuoli nähdään kuitenkin enenevissä määrin muunakin kuin biologisena. Sukupuolen kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus pyritään ottamaan huomioon myös erilaisissa ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin ja muuttoliikkeisiin liittyvissä käytännöissä ja ohjeissa.
Haavoittuvuudessa ei ole tasa-arvoa
Ilmaston- ja ympäristönmuutoksista kärsiviin ja muutosten vuoksi muuttaviin liitetään usein haavoittuvuuden käsite. Haavoittuvuus ei ole staattista vaan se voi vaihdella olosuhteiden mukaan ajassa ja paikassa. Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tilanteet vaihtelevat riippuen muun muassa maantieteellisestä alueesta, varallisuudesta, koulutustasosta ja asenteista siirtolaisuutta kohtaan. On kuitenkin tiettyjä ryhmiä, joita pidetään erityisen haavoittuvina, kun puhutaan ilmaston- ja ympäristönmuutosten vuoksi muuttavista.
Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuoleen perustuen naiset, tytöt ja nuoret miehet. Myös köyhät, ikääntyneet, lapset, vammaisryhmät ja alkuperäiskansaan kuuluvat voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Yksilöt ja ryhmät jotka eivät pysty muuttamaan, koska heillä ei ole muuttoon vaadittavia resursseja, ne jotka ovat joutuneet muuttamaan useasti sekä ne joilla ei ole kansalaisoikeuksia, nähdään usein haavoittuvina.
Olemassa olevaa haavoittuvuutta lisää, jos henkilöillä tai ryhmillä ei ole mahdollisuutta vastata ympäristöön liittyviin, sosiaalisiin ja muihin shokkeihin ja kuormitukseen. Esimerkiksi varakkailla ja köyhillä on usein erilaiset mahdollisuudet reagoida ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin. Vaikkapa äkillisissä ympäristönmuutoksissa, kuten myrskyissä ja tulvissa, ero voi näkyä mahdollisuuksissa korjata tai rakentaa uusi koti sekä paluussa kotiseudulle, mutta myös koulutuksen ja terveydenhuollon palveluiden käytössä ympäristökatastrofien jälkeen. Haavoittuvuus tuleekin ottaa huomioon ennen ilmaston- ja ympäristönmuutoksen aiheuttamaa muuttoliikettä, sen aikana ja sen jälkeen. On tärkeää myös kuunnella mitä sanottavaa on heillä, joiden elämään ilmaston- ja ympäristönmuutokset vaikuttavat.
FT Saija Niemi toimii ILMASI ilmastosiirtolaisuushankkeen erikoistutkijana Siirtolaisuusinstituutissa. Niemen Tyynenmeren alueen naisiin liittyvää tutkimusta on tukenut Zonta International Piiri 20.
