Kirjoittaja: Ismo Söderling
Kävin kollegani Mika Harju-Seppäsen kanssa Eduskunnassa olevien puolueiden vaaliohjelmat läpi siltä osin, kun ne puolueiden sivuilta löytyivät. Tarkastelumme taustalla oli kaksi raporttia, joilla oletimme olevan merkitystä laajemminkin. Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen raportti ”Strategia Suomelle” julkaistiin maaliskuun alussa. Raportin keskeinen viesti on selkeä: Suomen tuleva kilpailukyky on riippuvainen työn tarjonnan lisääntymisestä. Koska maahanmuutto läntisiin naapurimaihimme verrattuna on vähäistä, työllisyysaste alhainen ja työurat lyhyet, olemme kirjoittajien mielestä altavastaajina taloudellisessa kilpailussa. Borg ja Vartiainen viittaavat Norjaan ja Ruotsiin, joissa työvoiman saatavuusharkintaa EU:n ja ETA:n ulkopuolisista maista ei ole Suomen tapaan käytössä. Kirjoittajien mielestä saatavuusharkinnalla on Suomen työmarkkinoita ja kilpailukykyä jäykistävä tekijä. Esimerkiksi Ruotsi on vuodesta 2008 lähtien vapauttanut kansainvälisen rekrytoinnin, joka on selvästi lisännyt sikäläistä startup-toimintaa ja sitä kautta maan työllisyyttä.
Tilastokeskuksen väestöasiantuntijat Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen toteavat tuoreessa raportissaan, että Suomen nettomaahanmuuton täytyisi kaksinkertaistua, jotta työvoimamme ei lähivuosina supistuisi. Raportin julkistamistilaisuudessa tekijät totesivat: ”ilman maahanmuuttoa työikäinen väestömme olisi pelkästään jo viime vuonna vähentynyt 26 000 henkilöllä”. THL:n tutkijaprofessori Mika Gissler päätyy samaan tuoreessa blogissaan ”Lupaus 200 000 uudesta työpaikasta ei pidä ilman lisätyövoimaa”. Gisslerin mukaan keskustapuolue ja kristillisdemokraatit ovat asettaneet tavoitteekseen 200 000 uuden työpaikan saamisen yksityiselle sektorille. Keskustapuolueen ohjelmassa työpaikat luvataan 10 vuodessa. Mika Gissler laskee, että vaikka maamme työllisyysaste nousisi, kuolevuus eli elinajanodote laskisi ja syntyvyys lisääntyisi, olisi ilman maahanmuuton lisäämistä 200 000 työpaikan saaminen kiven alla.
Miten maamme puolueet huomioivat maahanmuuton omissa vaaliohjelmissaan? Yleisvastaus on, että niiden into avata maahanmuuttokantojaan vaihtelee suuresti. Erot näkyvät sekä käsiteltyjen teemojen laajuudessa että konkretian tasossa. Laajimmin kantojaan avaa perussuomalaiset vaaliohjelmansa liitteenä olevalla kuusisivuisella maahanmuuttopoliittisella ohjelmallaan. Myös RKP, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit tuovat esiin tarkkoja ja yksilöityjä toimenpiteitä.
Toisessa ääripäässä ovat kokoomus, sosialidemokraatit ja keskustapuolue, jotka kuittaavat maahanmuuton parilla rivillä. Ilmeisesti teemalla ei haluta profiloitua vaalien alla.
Suhtautumista maahanmuuttoon voidaan tarkastella myös sen mukaan, mikä on puolueen asenne EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan (vrt. Borgin ja Vartiaisen raportti). Saatavuusharkinnan olisivat vaaliohjelmillaan poistamassa kokoomus, keskusta, RKP, vihreät ja kristillisdemokraatit. Vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit eivät puolestaan ilmaise omaa kantaansa. Perussuomalaisten asenne on tiukka, ja puolueen mukaan saatavuusharkinnasta on syytä pitää kiinni.
Pienet puolueet suhtautuvat ohjelmissaan positiivisesti maahanmuuttoon liittyviin erityisryhmiin. Niinpä RKP ja vasemmistoliitto kannattavat ns. paperittomien oikeutta suomalaiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen, kun taas perussuomalaisten mukaan heidät tulisi vain poistaa maasta.
Vaikka puolueiden kannanotot poikkeavatkin toisistaan, voidaan tarkastelun perusteella tehdä muutama johtopäätös:
- Puolueiden maahanmuuttoon liittyvät kannanotot ovat pääasiassa mitäänsanomattoman varovaisia.
- Perussuomalaisilla on edelleen monia särmikkäitä maahanmuuttoon liittyviä kannanottoja. Yleiskuvana on kuitenkin se, ettei maahanmuuttovastaisuudella ”ratsasteta” samassa määrin kuin edellisten vaalien alla. Maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä puolue on tarkastellut viime aikoina myös tutkimuksellisin keinoin (vrt. Salminen 2015).
- Maahanmuuttoon liittyvät argumentit ovat täsmentyneet sitten edellisten vaalien: kun vuonna 2011 maahanmuutto nähtiin varsin kokonaisvaltaisesti tyyliin ”Suomen on/ei ole syytä ottaa vastaan maahanmuuttajia”, on argumentointi konkretisoitunut. Nyt maahanmuuton keskiössä ovat termit terrorismi, paperittomat, työvoiman maahanmuutto, ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut, jne.
- Asiantuntijaraporttien sanoma ei heijastu puolueiden vaaliohjelmiin.
Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten saama vaalivoitto nosti puolueen politiikan raskaaseen sarjaan 39 kansanedustajalla. Puolue sai paljon ääniä maahanmuuttovastaisilla näkemyksillään, vaikka jälkeenpäin tarkasteltuna vain noin kuudesosa kansanedustajista perusti kampanjansa puhtaasti maahanmuuttovastaisuuteen. Perussuomalaisten 2.4.2015 julkistama raportti ”Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous” (Salminen 2015) on toki uusi yritys nostaa maahanmuutto vaalikeskustelun keskiöön ja saada edelliselle vaalijytkylle jatkoa.
Suomalainen konsensushakuinen politiikanteko poikkeaa selvästi esimerkiksi ruotsalaisesta. Suomessa kaikki puolueet pystyvät tarvittaessa yhteistyöhön, sen osoittivat viime syksynä puolueiden yhdessä valmistelemat SOTE- ja kuntarakenneratkaisut (vaikka ne eivät toteutuneetkaan). Eduskuntavaalien jälkeen tehtävässä hallitusohjelmassa uskoisin maahanmuuton saavan merkittävän aseman. Ruotsissa valtapuolueet ovat eristäneet maahanmuuttovastaisen Sverigedemokraterna-puolueen, joka eristyksissä kasvaa ja voi hyvin. Suomella ei ole tällaiseen varaa.
Lähteet:
Borg, Anders ja Vartiainen, Juhana (2015). Strategia Suomelle. VNK:n julkaisusarja 5/2015. http://vnk.fi/documents/10616/1095776/R0515-+Strategia+Suomelle.pdf/76ade217-f878-446d-be5c-6073d5c1efd3?version=1.0 Luettu 31.3.2015.
Gissler, Mika (2015): Lupaus 200 000 uudesta työpaikasta ei pidä ilman lisätyövoimaa. https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/lupaus-200-000-uudesta-tyopaikasta-ei-pida-ilman-lisatyovoimaa Luettu 31.3.2015.
Myrskylä, Pekka ja Pyykkönen, Topias (2015): Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa. EVA-analyysi No 42. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/01/Tulevaisuuden-tekij%C3%A4t.pdf Luettu 31.3.2015.
Salminen, Samuli (2015): Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Suomen Perusta. http://www.suomenperusta.fi/julkaisut Luettu 7.4.2015
Söderling, Ismo (2015): Pitääkö uskonnosta vinoilla? Pääkirjoitus, Siirtolaisuus-Migration 1/2015. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/siirtolaisuus-migration/2015_1.pdf Luettu 31.3.2015