Kirjoittaja: Vesa Puuronen
Rasismista keskusteltaessa on välttämätöntä määritellä rasismin käsite, sillä ilman jaettua ymmärrystä käsitteen merkityksestä keskustelu on hedelmätöntä, ellei mahdotonta. Perussuomalaisten joidenkin kansanedustajien lausuntoja on viime aikoina luonnehdittu rasistisiksi, mutta puolueen puheenjohtaja on kiistänyt puolueessaan esiintyvän rasismia. Keskustelun osapuolet näyttävät ymmärtävän käsitteen rasismi eri tavoin, mikä johtaa siihen, että he eivät puhu samasta asiasta, eivätkä voi saavuttaa yhteisymmärrystä. Rasismi on poliittisessa ja muissakin julkisissa diskursseissa voimakas käsite, mikä houkuttelee käyttämään sitä harkitsemattomasti. Rasismin jotkut muodot (muun muassa kiihottaminen kansanryhmää vastaan, rasistinen väkivalta, pilkkaaminen) ovat rikoksia ja rasistinen vaikutin on rangaistuksen koventamisperuste. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, mitkä ilmiöt (teot, puheet, kirjoitukset) määritellään rasismiksi.
Kun rasismin tutkimuksen näkökulmasta tarkastellaan ovatko perussuomalaisten kansanedustajien kannanotot rasistisia, on lähtökohdaksi otettava se, että rasismi on hyvin monitahoinen ilmiö. Käsitteen merkitys on muuttunut ja muuttuu varmasti tulevaisuudessakin. Keskeinen viime vuosikymmenien muutos rasismin ymmärtämisessä on ollut se, että vanhan biologisen rasismin lisäksi on alettu puhua kulttuurisesta rasismista. Biologisessa rasismissa ihmisten rodullinen erottelu ja asettaminen arvojärjestykseen perustuvat esimerkiksi ihonväriin ja hiuslaatuun, kun taas uudessa kulttuurisessa rasismissa rodullistaminen perustuu ihmisten kulttuuriin, kieleen, tapoihin tai uskontoon. Suomessa venäläisten kohtelu voidaan näin rinnastaa somalien kohteluun ja molempia voidaan kutsua rasismiksi, vaikka useimmat venäläiset ovat valkoisia, kristittyjä eurooppalaisia, useimmat somalit taas mustia, islamilaisia afrikkalaisia. Venäläisten rodullistaminen ja heihin kohdistuva rasismi on siis osa samaa ilmiötä kuin somalialaisten rodullistaminen ja heihin kohdistuva rasismi. Somalialaisiin kohdistuvassa rasismissa ilmiön vanha ja uusi muoto kietoutuvat yhteen, kun taas venäläisten rodullistaminen ja venäläisiin kohdistuva rasismi perustuu lähes pelkästään kulttuurisiin piirteisiin. Myös venäläisten fyysisiä piirteitä (ulkonäkö, haju) tai oletettuja geneettisiä ominaisuuksia (taipumus epärehellisyyteen, laiskuuteen jne.) käytetään tai on käytetty rodullistamisen ja rasismin perusteluina.
Rasismi ilmenee ja saa vahvistuksensa ihmisten arkisissa toiminnoissa, instituutioiden käytännöissä ja niitä ohjaavissa laeissa, säännöissä ja julkilausumattomissa kulttuurisissa käytännöissä. Tavallisia rasismin muotoja ovat muun muassa rodullistavien nimitysten käyttö (neekeri, mustalainen, lappalainen, ryssä, jne) ja etniset vitsit. Muutamat perussuomalaiset kansanedustajat ovat käyttäneet mainittuja pilkkanimiä etnisistä ryhmistä puhuessaan ja ovat tästä näkökulmasta rasisteja. On keksitty myös uusia pilkkanimiä. Jotkut perussuomalaiset poliitikot ovat julkaisseet nettikirjoituksia, joissa rodullistetaan erityisesti islamilaisia maahanmuuttajia. Hyvin usein kohteena ovat olleet somalit. Rodullistaminen on osa prosessia, jonka tuloksena syntyy rodullisia ryhmiä, jotka voidaan asettaa hierarkiseen suhteeseen. Tästä näkökulmasta myös rodullistavat nettikirjoitukset ovat rasistisia.
Perussuomalaiset ovat oikeistopopulistinen puolue, jonka sisällä on erilaisia ryhmiä. Yhden ryhmän muodostavat kansanedustajat, joiden kirjoitukset tuottavat rodullisia ryhmiä ja jotka propagoivat erityisesti islamofobiaa. Toiseen ryhmään kuuluvat kansanedustajat, joiden rasismille on tyypillistä perustelemattomat, ennakkoluuloiset ja usein huumorin varjolla esitetyt lausunnot maahanmuuttajista. Lisäksi osa muistakin perussuomalaisten kansanedustajista suhtautuu maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen hyvin kielteisesti. Toisaalta perussuomalaisissa on kansanedustajia, jotka keskustelevat järkiperäisesti siitä, mitä rasismi on ja jotka tuomitsevat rasismin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on määritellyt rasismin ihmisvihaksi. Rasismi ei kuitenkaan ole pelkästään eikä ensi sijassa ihmisvihaa eikä muutakaan vihaa. Rasismin määrittely vihan tunteen lähtökohdasta suuntaa huomion pois niistä yhteiskunnallista, rakenteellisista seikoista, jotka synnyttävät rasismia. Tärkein tällainen rakenteellinen seikka on rotujärjestelmä, joka rakentuu rodullistamisen ja rasismin käytännöissä, ja jonka kaikki suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaneet ja elävät ihmiset ovat sisäistäneet. Soini välttelee rasismisyytöksiä määrittelemällä rasismin niin kapeasti, että oikeastaan juuri ketään ei voida todeta rasistiksi eikä mitään rasismiksi. Soinin rasismi-määritelmän mukaan rasisteja ovat vain natsisaksaa ja sen rotuoppeja ihannoivat uusnatsit. Soini sallii puolueessaan avoimen rasistisesti esiintyvien kansanedustajien toiminnan, koska pyrkii maksimoimaan puolueensa kannatuksen. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista Euroopan oikeistopopulistissa puolueissa.
