Ukrainan sotaa pakenevat – ketkä jäävät pimentoon ja tilapäisen suojelun ulkopuolelle?

Keitä ovat he, jotka pakenevat Ukrainan sotaa, mutta joista ei juuri puhuta tai kirjoiteta mediassa? Onko tilapäisen suojelun asema riittävä, etenkin vähemmistöryhmien osalta?

723
Photo by Elena Mozhvilo on Unsplash
Lukuaika: 3 min.

Kirjoittaja: Eveliina Lyytinen

Ukrainasta pakenee pääosin naisia ja lapsia

Venäjän sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan, joka alkoi 24.2.2022 on jo paennut noin 15 miljoonaa ihmistä. Heistä liki 7 miljoonaa on paennut maasta, pääosin naapurimaihin, ja lisäksi yli 8 miljoonaa on paennut Ukrainan sisällä.

Valitettavasti tämä sota tuskin päättyy pian. Valtaosa, jopa 76 % maailman pakolaisista elää niin sanotuissa pitkittyneissä pakolaistilanteissa. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan pitkittynyt pakolaistilanne syntyy, kun yli 25 000 saman maan kansalaista on elänyt kotimaansa ulkopuolella pakolaisina vähintään 5 vuotta, osa jopa vuosikymmeniä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja mediassa puhutaan pääosin, osittain täysin luonnollisesti, sotaa pakenevista ukrainalaisista naisista ja lapsista. Koko maailman pakolaisista on UNHCR:n tilastojen mukaan naisia ja tyttöjä noin puolet. Alle 18-vuotiaiden lasten määrä on kasvanut viime vuosina: kaiken kaikkiaan pakolaisista noin puolet on lapsia.

Ukrainan väestörakenne on kiinnostava, koska jopa 54 % väestöstä on naisia. Turvapaikanhaku ylipäänsä on hyvin sukupuolittunutta. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten on usein vaikeampaa ja riskialttiimpaa lähteä pitkille pakomatkoille. Siksi vuonna 20152016 Eurooppaan suuntasikin etenkin Syyriasta, Irakista ja Afganistanista pääosin nuoria miehiä. Nyt kun sota on Euroopassa, myös naiset ja lapset pääsevät etsimään suojaa alueeltamme.

Paperittomat jäävät tilapäisen suojelun ulkopuolelle 

Mutta keitä muita kuin naisia ja lapsia on paennut Ukrainasta? Millaisen vastaanoton he ovat saaneet ja millaista suojelua heidän on mahdollista saada? Keitä ovat he, joista ei tässä kriisissä juuri puhuta? Heihin kuuluvat muun muassa paperittomat, ukrainalaiset miehet ja erilaiset vähemmistöryhmät.

Ukrainassa oli vuonna 2019 Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n arvioiden mukaan, eri laskutavoista johtuen, jopa 37 700-60 900 niin sanottua paperitonta (engl. irregular migrants). Paperittomia ovat Euroopan ulkopuolelta Ukrainaan saapuneita ihmisiä, joista valtaosa on nuoria miehiä ja, jotka ovat voineet saapua maahan laillisesti, esimerkiksi opiskelemaan. He ovat kuitenkin jääneet maahan ilman virallista oleskeluoikeutta ja he ovat täten joutuneet yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Monet ovat myös paenneet kotimaidensa konflikteja, vainoa ja ihmisoikeusloukkauksia, ja heidät on salakuljetettu maahan. Valtaosa pyrkii EU:n alueelle, mutta se on vaikeaa. Vaikka absoluuttisesti paperittomia on eniten entisen Neuvostoliiton maista, suhteellisesti suurin osa heistä on lähtöisin Etelä-Aasiasta, Afrikan sarvesta ja Länsi-Afrikasta. Paperittomat asuvat Ukrainassa pääosin suurimmissa kaupungeissa, joihin on nyt hyökätty.

EU kannustaa Ukrainan paperittomia palamaan lähtömaihinsa, mutta tämä saattaa rikkoa pakolaislain ehdotonta kulmakiveä – palautuskieltoa – mikäli he joutuisivat väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten uhreiksi palattuaan. Heidät on kuitenkin määritelty ulos EU:n tilapäisen suojelun kategoriasta. Näin ollen osalle saattaa olla tarpeen hakea turvapaikkaa EU:sta. Nähtäväksi jääkin, pystyvätkö paperittomat pakenemaan Ukrainasta ja tullaanko heille myöntämään suojelua EU:sta. Kenties he jäävät paperittomiksi muihin Euroopan maihin.

Entä ukrainalaiset miehet ja vähemmistöryhmät?

Viime kuukausina on puhuttu paljon siitä, miten Ukraina soveltaa sotalakia, jonka mukaan 18-60-vuotiaat ukrainalaiset miehet eivät saa poistua maasta. Heidät on lain nojalla velvoitettu jäämään maahan, mutta heitä ei voi pakottaa taistelemaan. Kuitenkin Ukrainan naapurimaihin ja myös Suomeen on saapunut miehiä. Heidän pakenemista on ihmetelty, jopa tuomittu.

Osalla ukrainalaisista miehistä saattaa kuitenkin olla täysin hyväksyttävä syy poistua maasta. Sotalaki ei velvoita miehiä jäämään maahan, jos heillä on vähintään kolme huollettavaa lasta tai, jos he ovat alaikäisten yksinhuoltajia tai vammaisten lasten huoltajia. Myös lääketieteelliset syyt saattavat oikeuttaa miehiä pakenemaan. Näin ollen Ukrainasta paenneisiin miehiin tulee suhtautua ymmärtävästi.

Vähemmistöryhmienedustajilla on todettu olevan erityisen vaikeaa päästä pois maasta ja kenties myös saada riittävää suojelua. Heihin voi kuulua esimerkiksi eri etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Ukrainassa on jopa 130 eri etnistä vähemmistöä, tunnetumpana romanit. EU:n tilapäinen suojelu onneksi kattaa kansalaisuudettomat, jotka useissa konflikteissa ovat väliinputoajia. Lisäksi maassa asuu jopa 2,7 miljoonaan vammaista ihmistä. Heidän pakenemismahdollisuudet ovat rajalliset ja he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa konfliktissa. Vanhusten osuus on Ukrainassa melko suuri: maan väestöstä 22 % on yli 65-vuotiaita. Globaalisti pakolaisista kuitenkin vain noin 3-4% oli yli 60-vuotiaita. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet saada suojelua tulee taata.

Mitä tilapäisen suojelun jälkeen?

Tilapäisen suojelun asema jättää osan ihmisistä kyseisen suojelun ulkopuolelle. Näin on esimerkiksi paperittomien kohdalla. Vaikka tilapäinen suojelu soveltuu pääosalle Ukrainasta pakenevista, voi se olla riittämätön osalle, esimerkiksi vähemmistöryhmiin kuuluville. Kaikkien, myös ukrainalaisten naisten ja lasten, oikeus hakea turvapaikkaa tulee varmistaa jo heti vastaanottavaan maahan saapumisen yhteydessä ja erityisesti silloin, kun tilapäinen suojelu on päättymässä. Tässä asiassa on ollut epätietoisuutta, huolimatta poliisin velvollisuudesta tiedottaa eri oleskelulupatyyppien eroista.

Lisäksi on syytä pohtia jo nyt, mitä suojelumuotoa tarjotaan jatkossa, jos turvallinen ja kestävä paluu Ukrainaan ei onnistu vielä kolmen vuoden päästä. Voiko EU jatkaa tilapäisen suojelun mekanismia sen jälkeen? Vai annetaanko ihmisille tilapäisen suojelun päättymisen jälkeen kenties toissijaista suojelua tai pakolaisasema? Alkavatko EU-maat, Suomi mukaan lukien, pakkopalautamaan sotaa paenneita ihmisiä Ukrainaan? Näin on käynyt muiden turvaa hakeneiden kohdalla: EU-maat ovat palauttaneet ihmisiä esimerkiksi Irakiin ja Afganistaniin vastoin heidän tahtoaan. 

Nähtäväksi jää kuinka kauan Ukrainan sotaa paenneiden melko erityislaatuinen kohtelu jatkuu. Todellinen koetinkivi tulee olemaan se, miten EU, Suomi ja me kansalaiset reagoimme seuraavan Euroopan ulkopuolisen pakolaistilanteen kohdalla. Pääsevätkö nämäkin henkilöt käyttämään paikallisbusseja ilmaiseksi ja majoitetaanko heitäkin suomalaisiin koteihin?

***

Eveliina Lyytinen toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Siirtolaisuusinstituutissa. Hän on väitellyt Oxfordin yliopistosta kaupunkipakolaisten suojelusta. Lyytisen nykyinen tutkimus koskee turvapaikanhakijoiden karkotettavuutta sekä siihen liittyvää viranomaistoimintaa ja aktivismia.

Lähteet

CARE (2022) Rapid Gender Analysis Ukraine.

Saatavilla: https://data2.unhcr.org/en/documents/details/91554 (luettu 1.4.2022).

Hiitola, Johanna, Seija Jalagin ja Johanna Leinonen (toim., 2021) Pakkomuuton sukupuoli. Sukupuolentutkimus, 3.

IOM (2020) Irregular migrants in Ukraine. Analytical summary. IOM, Kyiv.

The Guardian (2022) Ukraine urged to take ‘humane’ approach as men try to flee war. 9.3.2022.

UNHCR (2021) Global trends 2020. UNHCR, Geneve.